Palatessani töistä en voi muuta kuin himoita upean vaimoni herkullisen nektarin makua. Kiirehdin hänen luokseen sukeltaen innokkaasti kielelläni hänen suloiseen satamaansa. Odotus rakentuu kun nautin joka pisarasta, kieleni tanssiessa hänen kosteilla poimuillaan. Näky hänen kiemurtelevasta nautinnostaan vain ruokkii haluni, ajaen minut tutkimaan pidemmälle. Syvennyn, maistan hänen jokaisen sentin, jättämättä mitään osaa tutkimatta. Hänen makunsa, hänen kielensä alta tuntumansa, sen huumaava sekoitus, joka saa minut kaipaamaan lisää. Otan aikani, nautin joka hetkestä, jokaisesta mausta, jokaisesta värähdyksestä joka väreilee hänen lävitseen. Hänen suloistaan, hänen maustaan, sen eliksiiristä, joka jättää minut kylläiseksi, mutta aina kaipaa toista makua.
